Työpahoinvointi tulee kalliiksi – mutta siihen voi vaikuttaa!

Työhyvinvointi ei ole pelkkä pehmeä arvo – se on taloudellista faktaa. Kun työ kuormittaa liikaa, seuraukset näkyvät poissaoloina, työkyvyttömyytenä ja sitoutumisen puutteena. Työpahoinvointi maksaa suomalaiselle yhteiskunnalle kymmeniä miljardia euroa vuodessa – ja tämä on laskettu vain välittömistä kustannuksista, kuten sairauspoissaoloista ja tuottavuuden menetyksestä.

Faktoja, joihin voimme vaikuttaa:

• Suomessa menetetään 17–18 miljoonaa työpäivää vuodessa – yhden päivän hinta on keskimäärin 420 euroa.
• Joka neljäs alle 36-vuotias kokee uupumuksen oireita.
• 20–30 % opiskelijoista kärsii mielenterveyden haasteista.
• Puutteellinen johtaminen ja huonot työjärjestelyt voivat viedä jopa 20 % työn tuottavuudesta.

Miten tilanteeseen voidaan tarttua?

Meillä on käytössä konkreettisia välineitä, joilla työ voidaan muotoilla paremmin tekijälleen sopivaksi – ennaltaehkäisevästi, kuntouttavasti ja kehittävästi. Esimerkiksi seuraavat menetelmät tuottavat mitattavaa hyötyä:

IMBA ja MELBA – työn ja tekijän yhteensovittamiseen

IMBA ja Melba -arviointimenetelmät auttavat kartoittamaan, vastaavatko työn vaatimukset työntekijän fyysisiä ja/tai psykososiaalisia taitoja. Näiden avulla voidaan:

• tunnistaa kuormittavat ja ylikuormittavat työtehtävät,
• räätälöidä työtä yksilön työkyvyn mukaan ja
• ennaltaehkäistä uupumista ja työkyvyttömyyttä

IMBA ja Melba tukevat myös työnantajaa rekrytoinnissa tarjoamalla selkeän vaativuusprofiilin työtehtävälle. Kun työn todelliset vaatimukset tunnetaan jo ennen hakua, osaajatarpeet voidaan viestiä avoimesti ja realistisesti. Tämä parantaa hakijoiden kohtaantoa, vahvistaa työnantajamielikuvaa ja vähentää väärinymmärryksiin perustuvia rekrytointipäätöksiä – sekä työnantajan että työntekijän näkökulmasta.

WSA – työtyylianalyysi yksilöiden ja tiimien kehittämiseen

WSA™ pureutuu siihen, miten ihmiset toimivat parhaimmillaan työssään. Se tuo näkyväksi:

• yksilölliset tavat vastaanottaa ja käsitellä tietoa,
• stressitekijät ja motivaation lähteet ja mm.
• tiimidynamiikan kehityskohteet ja vahvuudet ja
• työntekijän käytössä oleva potentiaali: pääseekö hän hyödyntämään vahvuuksiaan ja osaamistaan täysimääräisesti vai jääkö osa piiloon.

Työn muotoilu – työ rakennetaan tehtävistä

Työ ei ole yksi kokonaisuus, vaan se rakentuu monista osatehtävistä. Kun nämä osat puretaan näkyväksi ja arvioidaan niiden sopivuutta tekijälleen, voidaan:

• selkeyttää vastuita,
• keventää kuormitusta,
• edistää mielekkyyttä ja työn imua

Työn muotoilu ei ainoastaan selkeytä vastuita, kevennä kuormitusta ja lisää työn mielekkyyttä ja imua – sitä voidaan hyödyntää myös rekrytoinnin tukena. Kun kohtaanto-ongelma estää sopivan työntekijän löytymisen, työtehtävää voidaan muokata realistisemmaksi ja saavutettavammaksi. Näin avautuu mahdollisuus tavoittaa laajempi ja monimuotoisempi hakijajoukko ilman, että työn tavoitteista tingitään.

Kohti kestävää työelämää

Suurin menetys ei ole raha, vaan potentiaali, joka jää käyttämättä. Kun työntekijöitä tuetaan yksilöllisesti – ei vain työtehtävien, vaan koko työympäristön ja johtamisen osalta – saadaan aikaan hyvinvointia, joka tuottaa.

”Hyvinvoiva työntekijä on organisaation tärkein voimavara – ja parhaiten tuottava investointi.”

Haluatko organisaatiollesi työkalut työpahoinvoinnin ehkäisyyn ja tuottavuuden kehittämiseen? Tutustu menetelmiin tai kysy lisää: www.tyonaika.fi

Lue lisää myös MIELI ry:n artikkelista: “Työhyvinvointi vahvemmaksi” – https://mieli.fi/artikkelit/tyohyvinvointi-vahvemmaksi/

”Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Pauliina Mattila-Holapan mukaan työelämän jatkuvat muutokset ja kasvavat vaatimukset edellyttävät työntekijöiltä entistä enemmän nopeutta, sosiaalisia taitoja ja itseohjautuvuutta. Tämä korostaa henkisen ja sosiaalisen työkyvyn merkitystä. Työntekijöiden yksilöllisten tarpeiden huomioiminen, kohtuullinen työaika ja palautumisen mahdollistaminen ovat keskeisiä tekijöitä mielenterveyden tukemisessa.

Lisäksi oikeudenmukainen johtaminen, jossa työntekijät kokevat tulevansa arvostetuiksi ja palkituiksi suhteessa ponnisteluihinsa, vahvistaa työhyvinvointia. Työn muokkaus yhdessä työterveyshuollon kanssa voi auttaa ehkäisemään työkyvyn heikkenemistä ja vähentämään sairauspoissaoloja.”

Lähteet:

• Consultica Oy – Working Style Analysis (WSA), www.consultica.com
• Työterveyslaitos (TTL) – www.ttl.fi
• MIELI ry – www.mieli.fi
• Kela ja THL
• Vamlas – IMBA- ja MELBA-arviointimenetelmät
• TYÖNAIKA OY
• www.esteetonrekrytointi.fi

Yrittäjä Pauli Leinonen, työelämän monimuotoisuuden, työ- ja työkyvyn arvioinnin ja työn muotoilun asiantuntija TYÖNAIKA OY.