Tekoäly ja digitaaliset työkalut työnhaun valmennuksessa – osaaminen näkyväksi uusilla keinoilla

Erilaiset digitaaliset työkalut, kuten puheentunnistus, sanelutoiminnot ja tekoäly, tarjoavat yhdessä uusia mahdollisuuksia työnhakijan osaamisen tunnistamiseen, työnhaun helpottamiseen ja työmahdollisuuksien löytämiseen. Ratkaisevaa on kuitenkin se, miten näitä välineitä käytetään osana yksilöllistä valmennusta. Työnhaun valmennuksessa ei ole siis kyse pelkästään tekoälyn hyödyntämisestä.

Olen hyödyntänyt tekoälyä ja muita digitaalisia työkaluja työnhaun valmennuksessa jo yli vuoden ajan. Valmennettavistani noin 70 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia työnhakijoita. Asiakkaiden koulutustausta, työkokemus, kielitaito ja digitaaliset valmiudet vaihtelevat suuresti.

Käytännön työssä olen huomannut, että nykyaikaiset digitaaliset ratkaisut voivat helpottaa työnhakua merkittävästi. Aina ei tarvita monimutkaisia järjestelmiä. Joskus yksinkertainen Wordin sanelutoiminto voi olla juuri se väline, jonka avulla työnhakijan osaaminen saadaan ensimmäistä kertaa kunnolla näkyväksi.

Toteutin aiheesta myös työvalmennuksen erikoisammattitutkintoon liittyvän kehittämistehtävän vuosina 2025–2026. Kehittämistyössä tarkastelin erityisesti tekoälyn hyödyntämistä osana Vantaan kaupungin työnhaun valmennusta.

Työnhakijan osaaminen ei aina näy paperilla

Yksi työnhaun suurimmista haasteista on oman osaamisen tunnistaminen ja sanoittaminen.

Moni työnhakija osaa tehdä työnsä hyvin, mutta ei välttämättä osaa kertoa osaamisestaan työnantajalle. Tämä korostuu esimerkiksi vieraskielisillä työnhakijoilla, nuorilla, joilla ei vielä ole työkokemusta, sekä pitkän työuran tehneillä henkilöillä, jotka eivät ole joutuneet hakemaan töitä vuosiin.

Työnhakija saattaa kertoa tehneensä vuosia varastotyötä, mutta ei osaa eritellä siihen liittyvää osaamistaan. Keskustelun ja tekoälyn avulla voidaan tunnistaa esimerkiksi alan substanssiosaamista, työturvallisuuden hallintaa, järjestelmällisyyttä, yhteistyötaitoja ja ongelmanratkaisukykyä.

Osaamista on usein paljon enemmän kuin työnhakija itse osaa kertoa.

Tekoäly voi auttaa muuttamaan käytännön tekemisen työnantajalle ymmärrettäväksi osaamiseksi.

Keskustelusta nopeasti käytännön tekemiseen

Työnhaun valmennuksessa aikaa on usein rajallisesti. Asiakasta saatetaan tavata vain kerran tai muutaman kerran.

Olen huomannut, että tekoälyn avulla voidaan päästä nopeasti keskustelusta konkreettiseen tekemiseen.

Valmennuksessa kartoitetaan ensin työnhakijan tilanne, osaaminen, tavoitteet, digitaidot ja mahdolliset työnhaun esteet. Tämän jälkeen voidaan yhdessä laatia tai päivittää CV, kohdentaa työhakemuksia, kartoittaa työnantajia ja etsiä myös sellaisia työmahdollisuuksia, jotka eivät näy avoimissa työpaikkailmoituksissa.

Tekoälyä voidaan hyödyntää esimerkiksi:

• Osaamisen ja vahvuuksien tunnistamisessa
• CV ja työhakemusten laatimisessa
• Työpaikkailmoitusten vaatimusten analysoinnissa
• Sopivien työnantajien ja työmahdollisuuksien kartoittamisessa
• Uusien uravaihtoehtojen ideoinnissa
• Työhaastatteluihin valmistautumisessa

Aina ei tarvitse kirjoittaa – puhekin voidaan muuttaa tekstiksi

Tekoälyn lisäksi hyödynnän valmennuksessa muitakin nykyaikaisia digitaalisia työkaluja.

Yksi käytännöllinen esimerkki on Microsoft Wordin sanelutoiminto. Sen avulla työnhakija voi kertoa osaamisestaan, työkokemuksestaan ja vahvuuksistaan puhumalla, jolloin puhe muuttuu tekstiksi.

Tämä on erityisen hyödyllistä silloin, kun kirjoittaminen on vaikeaa esimerkiksi kielitaidon tai oppimisvaikeuksien vuoksi.

Työnhakijan kertomuksesta voidaan muodostaa tekstiaineisto, jota tekoäly auttaa jäsentämään. Sen pohjalta voidaan yhdessä laatia esimerkiksi CV profiiliteksti tai kuvaus ammatillisesta osaamisesta.

Menetelmän tärkeä etu on, että työnhakijan ei tarvitse ensin osata kirjoittaa valmista ja sujuvaa tekstiä. Hän voi keskittyä kertomaan siitä, mitä oikeasti osaa.

Kun kokenut ammattilainen yllättyy omasta osaamisestaan

Eräs mieleenpainuvimmista valmennuskokemuksistani liittyy pitkän työuran tehneeseen hitsaajaan, jolla oli lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksia.

Hänellä oli käytössään käsinkirjoitettu CV, eikä digitaalisten palveluiden käyttäminen ollut hänelle tuttua.

Kävimme yhdessä läpi hänen työkokemustaan. Hyödynsimme aiempaa CV:tä, sanelutoimintoa ja tekoälyä osaamisen jäsentämisessä. Esim. ottamalla kuvat paperisesta CV:stä ja liittämällä ne tekoälyyn, mikä ottaa niistä tekstit ”irti”.

Yhden tapaamisen aikana saimme muodostettua selkeän ja ajantasaisen CV, jossa hänen pitkä työkokemuksensa ja ammattitaitonsa tulivat näkyviin.

Työnhakija oli lopputuloksesta aidosti yllättynyt.

Tämä kokemus vahvisti käsitystäni siitä, että teknologia voi parhaimmillaan madaltaa työnhaun esteitä ja lisätä työnhakijan uskoa omiin mahdollisuuksiinsa.

Nuorellakin on osaamista, vaikka työkokemusta ei vielä ole

Toinen kiinnostava havainto liittyy nuoriin työnhakijoihin.

Nuori saattaa sanoa, ettei hänellä ole mitään osaamista, koska hän ei ole vielä ollut palkkatyössä.
Kun osaamista lähdetään kartoittamaan laajemmin, sitä löytyy usein harrastuksista, opinnoista, vapaaehtoistoiminnasta ja arjen tilanteista. Esimerkiksi teatteriharrastus voi kertoa esiintymis- ja vuorovaikutustaidoista, valokuvaus visuaalisesta osaamisesta ja aktiivinen sosiaalisen median käyttö digitaalisista taidoista.

Tekoäly voi auttaa sanoittamaan näitä taitoja työnhaussa ymmärrettävään muotoon.
Eräs nuori totesi osaamistaan tarkasteltuamme:

”Oho, mullahan on paljon osaamista.”

Tällaiset oivallukset ovat valmennuksen kannalta erittäin merkityksellisiä. Kyse ei ole pelkästään CV laatimisesta, vaan myös työnhakijan itseluottamuksen vahvistamisesta.

Tekoäly ei saa viedä työnhakijan omaa ääntä

Tekoälyn käytössä on myös haasteita.

Olen huomannut, että tekoälyn tuottamat tekstit voivat olla joskus liian yleisiä, persoonattomia ja jopa epäuskottavan täydellisiä.

Hyvä työhakemus ei synny siitä, että tekoäly kirjoittaa mahdollisimman hienoja lauseita.
Se syntyy siitä, että työnhakijan todellinen osaaminen, motivaatio ja persoonallisuus tulevat esille.
Usein työnhakijan itse kirjoittama teksti on parempi kuin tekoälyn ehdotus.

Siksi tekoälyn tuottamia sisältöjä pitää aina tarkastella kriittisesti ja muokata yhdessä työnhakijan kanssa. Myös tietosuoja on huomioitava: tunnistettavia henkilötietoja ei tule syöttää tekoälypalveluihin ilman asianmukaisia tietosuojajärjestelyjä.

Tekoäly tukee – ihminen päättää.

Työnhaussa tarvitaan myös työnantajan näkökulmaa

Tekoälyn hyödyntäminen ei mielestäni saa jäädä vain CV ja työhakemusten laatimiseen.
Työllistymisen kannalta olennaista on ymmärtää myös työelämää ja työnantajien tarpeita.

Työnhakijalla voi olla paljon osaamista, mutta sopivaa työpaikkaa ei löydy perinteisillä hakumenetelmillä.

Tällöin tarvitaan työnantajayhteistyötä, työtehtävien tarkempaa tarkastelua ja mahdollisesti työn muotoilua. Tekoäly voi auttaa kartoittamaan yrityksiä, tunnistamaan mahdollisia työtehtäviä ja vertailemaan työnhakijan osaamista työelämän vaatimuksiin.

Työn muotoilun näkökulmasta kiinnostavaa on pohtia, voisiko työpaikan olemassa olevia tehtäviä jakaa, yhdistää tai järjestää uudelleen siten, että työnhakijan osaaminen pääsisi käyttöön. Tämä on mielestäni yksi kiinnostavimmista tulevaisuuden mahdollisuuksista työllistymisen tukemisessa.

Mitä käytännön kokemukset kertovat?

Kehittämistehtäväni aikana arvioin tekoälyn hyödyntämistä työnhaun valmennuksessa muun muassa asiakaspalautteen, työnhakuasiakirjojen laadun ja valmennuksen sujuvuuden perusteella.

Asiakaspalaute oli pääosin erittäin myönteistä. Asiakkaat kokivat hyötyneensä erityisesti osaamisen tunnistamisesta, CV ja hakemusten laatimisesta sekä työnhakutaitojen vahvistamisesta.

Useat asiakkaat ovat myös kertoneet edenneensä työnhaussa, työllistyneensä tai päässeensä koulutukseen. Näiden tulosten perusteella ei kuitenkaan voida yksin osoittaa, mikä osuus etenemisestä johtui tekoälyn käytöstä.

Käytännön kokemukseni perusteella tekoäly ja muut digitaaliset työkalut voivat kuitenkin nopeuttaa työskentelyä, parantaa työnhakuasiakirjojen laatua ja auttaa työnhakijaa tunnistamaan omia vahvuuksiaan.

Teknologia on väline – ihminen on keskiössä

Tekoäly, puheentunnistus ja muut digitaaliset työkalut avaavat uusia mahdollisuuksia työnhaun valmennukseen. Ne voivat helpottaa kirjoittamista, jäsentää tietoa, auttaa löytämään vaihtoehtoja ja tehdä osaamista näkyväksi.

Mutta tärkeintä ei ole teknologia itsessään.

Tärkeintä on se, että työnhakija tulee kuulluksi, tunnistaa oman osaamisensa ja löytää uusia mahdollisuuksia edetä työelämässä.

Hyvä työnhaun valmennus ei ole pelkästään teknologian hyödyntämistä, vaan oikeiden työkalujen valitsemista oikeaan tilanteeseen – yhdessä työnhakijan kanssa.

Tekoäly ei korvaa hyvää työnhaun valmentajaa. Se voi kuitenkin antaa valmentajalle uusia keinoja auttaa työnhakijaa onnistumaan.

Ja parhaimmillaan työnhakija huomaa itsekin osaavansa paljon enemmän kuin oli aiemmin ajatellut.

Haluatko oppia hyödyntämään näitä menetelmiä omassa asiakastyössäsi? Tutustu Vaikuttava ja tehokas työnhakuvalmennus -koulutukseen tästä linkistä.

Pauli Leinonen
Yrittäjä, TYÖNAIKA OY
Työllistymisen, työn muotoilun ja työvalmennuksen asiantuntija

Kirjoitus perustuu käytännön työnhakuvalmennukseen sekä vuosina 2025–2026 toteuttamaani kehittämistehtävään ”Tekoälyn hyödyntäminen työnhaun valmennuksessa”, joka oli osa kuntoutus-, tuki- ja ohjauspalvelujen erikoisammattitutkintoa (työvalmennuksen osaamisala).