Työnhaun valmennus käytännössä: havaintoja ja ratkaisuja – mitä olen oppinut sadoista kohtaamisista

Havaintoja työnhaun valmennuksesta

Olen toteuttanut työnhaun valmennuksia työllisyyspalveluissa viime kesästä lähtien, ja minulla on alalta noin 20 vuoden kokemus. Valmennus on rakenteeltaan tiivis ja käytännönläheinen: asiakasta tavataan yleensä enintään kolme kertaa, noin tunnin kerrallaan. Tavoitteena on keskittyä nopeasti olennaiseen ja edistää työnhakua konkreettisilla toimenpiteillä jo lyhyen valmennusjakson aikana.

Tämä herättää usein kysymyksen: mitä näin lyhyessä ajassa voidaan saada aikaan?

Vastaus on selkeä. Yllättävän paljon, kun keskitytään olennaiseen. Usein jo yksi tapaaminen voi riittää viemään työnhakua merkittävästi eteenpäin.

Keskustelusta nopeasti tekemiseen

Ensimmäisellä tapaamisella muodostetaan kokonaiskuva asiakkaan tilanteesta:

• työnhaun nykytila
• motivaatio
• osaaminen ja kokemus
• työkykyyn ja jaksamiseen liittyvät tekijät

Tämän jälkeen siirrytään nopeasti käytännön tekemiseen.
Tarkastelun kohteena ovat:

• CV
• työhakemukset
• työnhakukanavat
• työnhakutaidot

Näiden avulla valmentaja saa nopeasti kokonaiskuvan ja pystyy ohjaamaan työnhakua konkreettisesti eteenpäin.

CV ratkaisee ensivaikutelman.

Yksi yleisimmistä havainnoista on, että CV:stä puuttuu oma esittely. Sitä ei kuitenkaan aina tarvita. Vahva ja keskeytymätön työhistoria puhuu usein puolestaan. Esimerkiksi sähköalalla 20 vuotta työskennelleen osaaminen välittyy jo työkokemuksesta, eikä työttömyys ole pitkittynyt.

Lyhyt profiiliteksti CV:n alussa auttaa työnantajaa hahmottamaan nopeasti:

• kuka hakija on
• mitä hän osaa
• mitä hän hakee

Tutustu myös: Millainen on ”hieno” CV ja kenelle blogikirjoitus

Profiilitekstiä kannattaa muokata aina suhteessa haettavaan tehtävään.

Teknologia työnhaun tukena

Olen hyödyntänyt valmennuksissa käytännönläheisesti teknologiaa.

Wordin sanelutoiminnon avulla keskustelu voidaan muuttaa suoraan tekstiksi. Tämä helpottaa asiakkaan tilanteen jäsentämistä ja nopeuttaa työnhakuasiakirjojen rakentamista.

Tekoäly tukee, mutta ei korvaa

Tekstimuotoinen aineisto voidaan käsitellä tekoälyn avulla ilman tunnistetietoja.

Tekoäly auttaa:

• rakentamaan CV:n rungon
• muotoilemaan profiilitekstin
• laatimaan työhakemuspohjia

Lisäksi tekoälyä voidaan hyödyntää:

• tunnistamaan sopivia työnantajia
• ideoimaan avoimia hakemuksia
• kehittämään LinkedIn-profiilia

Keskeistä on, että lopullinen teksti muokataan aina yhdessä asiakkaan kanssa, joka pohjautuu asiakkaan omaan kertomaan, osaamiseen ja kokemukseen. Näin varmistetaan, että hakijan oma ääni ja persoonallisuus säilyvät.

Persoonallisuus on vahvuus

Työnhaussa ei tarvitse olla neutraali tai näkymätön.

Hyvä esimerkki tästä on työnhakija, joka kuvasi kielitaitoaan seuraavasti:
”Hallitsen hyvin rallienglannin.”

Kuvaus on konkreettinen, rehellinen ja mieleen jäävä. Juuri tällaiset elementit auttavat erottautumaan.

Miksi haastattelukutsua ei tule?

Monella työnhakijalla perusasiat ovat kunnossa, mutta kilpailu on kovaa. Tällöin ratkaisevaa on erottautuminen

Avoimet hakemukset toimivat edelleen

Avoimet hakemukset ovat tehokas keino, kun ne tehdään oikein.

Hyvä avoin hakemus:

• on kohdennettu
• perustuu yrityksen tuntemiseen
• tuo esiin konkreettisen lisäarvon

Kyse ei ole pelkästään työn hakemisesta, vaan siitä, mitä konkreettista osaamista työnantajalle voidaan tarjota.

Erottautuminen syntyy lisäarvosta

Työnhaussa ei riitä, että täyttää vaatimukset. Erottautuminen syntyy lisäarvosta.
Hakijan kannattaa tuoda esiin:

• yhdistelmäosaaminen
• lisätaidot
• kokemus, jota ei erikseen pyydetä

Ajattelutapa kannattaa kääntää: et hae vain työpaikkaa, vaan tarjoat ratkaisua.

Suora kontakti työnantajaan kannattaa

Digitaalisesta työnhausta huolimatta suora kontakti toimii edelleen.
Esimerkiksi mm. kaupan -, rakennus -ja ravintola-alalla kannattaa:

• mennä paikan päälle
• ottaa CV mukaan
• kysyä suoraan työmahdollisuuksista

Kohtaaminen jättää muistijäljen ja voi ratkaista enemmän kuin pelkkä hakemus.

Yksi esimerkki tästä on nuori työnhakija, joka meni suoraan autoliikkeeseen kysymään töitä. Vaikka rekrytointiprosessi ei aluksi valinnut häntä, myyntipäällikkö muisti kohtaamisen ja päätti palkata hänet.

Tuloksia syntyy

Valmennuksen vaikuttavuus näkyy konkreettisesti.
Viikoittain asiakkaat kertovat päässeensä työhaastatteluun ja saaneensa työpaikan.

Tämä osoittaa, että oikeilla toimenpiteillä työnhaku voi edetä nopeastikin.

Jos työ ei heti löydy

Aina työnhaku ei tuota tulosta heti. Tällöin kannattaa panostaa osaamisen kehittämiseen.
Lyhytkin koulutus voi:

• avata uusia mahdollisuuksia
• laajentaa työnhakua
• vahvistaa osaamista

Työelämä muuttuu jatkuvasti, ja oppiminen on jatkuvaa. Sama koskee myös asiantuntijoita, ketkä tukevat asiakkaitaan työnsaamisessa.

Lopuksi

Työnhaku on osaamisen sanoittamista, näkyväksi tekemistä ja rohkeutta toimia.
Joskus ratkaisevin askel on yksinkertainen: uskaltaa mennä ja kysyä.

Kirjoittajasta

Olen työskennellyt yli 20 vuotta työllisyyden, valmennuksen ja työllisyyden edistämisen parissa.

Vuosien varrella olen kohdannut tuhansia ihmisiä hyvin erilaisissa työmarkkinatilanteissa: uran alussa olevista nuorista pitkään työelämässä olleisiin ammattilaisiin, alanvaihtajiin ja osatyökykyisiin työnhakijoihin.

Työssäni minua motivoi erityisesti yksi asia: se hetki, kun ihminen alkaa itse nähdä oman osaamisensa uudella tavalla.

Yhdistän työssäni käytännönläheisen valmennuksen, työn muotoilun ajattelun sekä fasilitoinnin. Tavoitteeni on auttaa ihmisiä tunnistamaan oma osaamisensa, sanoittamaan se vaikuttavasti ja löytämään realistisia reittejä työelämään.

Työskentelen yritykseni Työnaika Oy:n kautta, jossa keskiössä on ihmisen ja työn yhteensovittaminen: ei pelkästään työn hakeminen, vaan myös sen muotoilu.

”Uskon, että jokaisella on osaamista, jolla on arvoa.
Se pitää vain löytää, sanoittaa ja tuoda näkyväksi.”

Yrittäjä ja työllisyys- ja koulutusasiantuntija

Pauli Leinonen
Puh. 044 7345 845
pauli.leinonen@tyonaika.fi